fbpx

MISTÄ UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ?

Tänä päivänä ymmärretään, että internet on olemassa sisältöjä varten, mutta sieltä saatua dataa ei kuitenkaan usein hyödynnetä sisällöntuotannossa parhaalla mahdollisella tavalla. Hullua, eikö? Dataohjattu sisällöntuotanto konvertoi nopeammin kuin ilman dataa tuotettu sisältö, kun sitä käytetään oikein. Data opettaa meille, ketkä ihmiset ovat oikeasti haluttua kohderyhmää ja miten heidät saadaan toimimaan halutulla tavalla. Toisin sanoen data kertoo meille sen, minkälaista sisältöä ihmiset haluavat nähdä. 

Yksinkertaistettuna tämä voisi tarkoittaa seuraavaa. Datan avulla saadaan selville, että osa kohderyhmästämme diggaa lätkästä. Laitetaankin lätkämaila nojaamaan seinään ja kuvataan sitä kaksi sekuntia videolle. How simple is that? 

Video on sisällöntuotannon kuningas, kuten Forbesin artikkelista käy ilmi. Yritykset, jotka käyttävät markkinoinnissaan videoita, saavat 41 % enemmän orgaanista liikennettä sivuilleen kuin ne yritykset, jotka eivät käytä. Ihmisistä 45 % jopa toivoo, että heille näytettäisiin nykyistä enemmän videosisältöjä.

Valitettavasti valtaosa sisällöntuottajista keskittyy pääosin tekemään vain teknisesti hyvää videosisältöä, mutta siihen, mitä jengi haluaa oikeasti nähdä, kiinnitetään liian vähän huomiota. 

REKRYTOINTIVIDEOKAMPANJAN TOTEUTUS ASIAKKAALLE

Otetaan esimerkiksi asiakkaallemme Somrestille tekemämme rekrytointivideokampanja. Kyse on tuotantokausivideoista, joista saadun datan avulla selvitetään, sopivatko videon katsoneet ihmiset Somrestin työntekijäprofiiliin ja täytyykö jotakin tehdä toisin. Rekrytointivideot noudattavat tiettyä kaavaa:

> HUOMIO

> KIINNOSTUS

> TIETO / VERTAILU

> KOMMUNIKOINTI / HAKEMUKSEN LÄHETYS

Ensin täytyy saada potentiaalisen hakijan huomio, jotta voidaan herättää hänen kiinnostuksensa. Kun mahdollinen hakija saadaan kiinnostumaan, hänelle annetaan lisää tietoa ja mahdollisuus vertailla itseään videon tyyppeihin. Lisäksi hakijaa autetaan vertailemaan Somrestia työnantajana mahdollisiin muihin vaihtoehtoihin. Viimeisimmässä kommunikointivaiheessa kyseiselle potentiaaliselle hakijalle näytetään lisää videoita. Näin hänet saadaan lähettämään hakemus tai ostamaan tuote/palvelu. 

Potentiaaliselle hakijalle täytyy siis tarjota sellaisia ärsykkeitä, jotka saavat hänet haluamaan juuri kyseiseen yritykseen töihin, eikä niin, että yritys haluaa juuri hänet töihin. 

Minkälaisia elementtejä me sitten käytimme rekrytointivideossa, jotta löydämme oikeat tyypit myymään Somrestin sänkyjä asiakkaille?

  • IHMISEN KASVOT NÄKYVÄT HETI ENSIMMÄISEN KOLMEN SEKUNNIN AIKANA. Kiinnitämme luontaisesti huomiomme ihmisen kasvoihin, ja sitten vasta alamme analysoida muuta. Keräämme kasvojen ilmeistä tietoa esimerkiksi siitä, onko ihminen tai eläin meille uhka. Mukaan astuu myös uteliaisuus, jonka pohjalta ihminen miettii, tunteeko kyseisen tyypin jostakin tai onko nähnyt hänet jossakin. Neurotiede on tutkinut kasvojen ilmeiden merkitystä paljon, joten tähän voisi käyttää enemmänkin aikaa, mutta jätämme sen tällä erää tulevaan blogiin.

  • NÄYTETÄÄN, MINKÄLAISIA HAKIJOITA ETSIMME. Kun ihminen hakee töihin, hän on loppupeleissä kiinnostunut vain itsestään: mihin olen hakemassa, sovinko porukkaan, minkälaista työskentelyni mahdollisesti tulee olemaan, pystynkö etenemään, saanko sovitettua vapaa-aikani hyvin työaikoihini. Voimakkain kaikista kysymyksistä on kuitenkin se, millaisia ihmisiä kyseisessä yrityksessä on töissä. Somrestin videolla näytetään ryhmähenkeä, onnistumisia ja pientä sekoilua. Se tyyppi, joka voisi kuvitella olevansa osa videolla näytettyä porukkaa, hakee todennäköisesti myös töihin ja on kaiken lisäksi juuri oikeanlainen hakija. Tavoitteena ei ole saada 100 tyyppiä jonoon, vaan 10 hakijaa, joista voi palkata jokaisen.


  • VIDEOLLA TÄYTYY OLLA LIIKETTÄ. Ja nyt ei puhuta vain kameran liikkeestä eikä kuvausteknisesti täydellisestä materiaalista. ”Silmät katsovat, mutta aivot näkevät.” Evoluutio on muovannut ihmisen aivot kiinnittämään huomiota liikkeeseen. Jos on tarkoitus kuvata kirjahyllyä, niin 99 % kuvaa sitä edestä ja takaa ja silloin, kun se makaa. Mitä, jos laittaisit kirjahyllyn liikkumaan? Pukataankin kirjahylly kohti katsojaa ja tehdään näin jotakin, mihin ihmisen huomio kiinnittyy varmasti. Jos katsot rekrytointivideota tarkasti, huomaat, että siinä hyödynnetään moniulotteista liikettä, joka pitää katsojan otteessaan loppuun saakka.


  • RUOKITAAN MYYNTITYÖSSÄ TÄRKEÄÄ KILPAILUVIETTIÄ. Myyntiorganisaatiossa kilpailulla pyritään viime kädessä haastamaan lähinnä itsensä. Ihmisillä on taipumus siihen, että kaikki haluavat onnistua ja voittaa. Videolla tuodaan ilmi, että moni on koittanut, mutta rahkeet eivät ole riittäneet. Lopussa heitetään henkilökohtainen haaste ilmoille. Tässä videossa hyödynnetään useampaa erilaista psykologista triggeriä, mutta yksinkertaistettuna myyntiorientoituneen henkilön haastaminen “olen parempi kuin sinä” -periaatteella toimii 100 %:sti. Muistetaan, että tavoitehan oli puhutella myyntiin virittäytyneitä.


  • NÄYTETÄÄN, MILLAINEN TYÖYHTEISÖ ON. Myyntityö esitetään usein vakavana asiana, johon hassuttelu ei kuulu. Miehellä on videolla kuitenkin virne kasvoilla. Tästä voisi päätellä esimerkiksi sen, että työntekijöistä välitetään ja heillä on töissä hyvä olla. 

Joukkueurheilussa on kyse tiimityöstä, ja usein puhutaan, että joukkue voitti, koska pelasi niin hyvin yhteen. Viedään sama työelämään. Näin ollen rekryvideossa on ensisijaisen tärkeää näyttää työyhteisöä, johon uutta tyyppiä etsitään.
Petri Makkonen sisällöntuotanto

MITÄ ME TEEMME?

Paukutamme dataohjattua sisältöä yritysten sosiaalisen median kanaviin. Eli luomme numeroiden avulla sisältöä, joka toimii ja tuottaa liidejä. Meillä on päät pilvissä, mutta jalat kuitenkin tukevasti maassa (ainakin suurimman osan ajasta 😉). Suunnittelemme suuria ja tähtäämme korkealle. Miksi tyytyä keskinkertaiseen, kun voi saada aikaan jotakin suurta?

Previous Next
Close
Test Caption
Test Description goes like this
Vieritä ylös